Mikä on elämän tarkoitus?

Olin eilen vieraana keskustelutilaisuudessa Kouvolassa. Tilaisuuteen oli tullut joukko tilallisia, jotka kiivaasti puolustivat elinkeinoaan.

Näytin tuotantoeläinten turvakodissa olevan sian kuvaa. Siinä possu köllöttelee tyytyväisenä mutalammikossa, jonka se on itse kaivanut ja johon minä olen lisännyt vettä.OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Yksi tilallisista tivasi merkitsevä ilme kasvoillaan, onko kyseinen sika lemmikki. Onko, onko? Kun sanoin sen elävän turvakodissa, totesi tilallinen, että se on siis lemmikki.
Kyseessä on siis iso karju, ei mikään minipossu.

Yle uutisoi eilen lampaista otsikolla ”Kesälampaan tehtävä on kasvaa syksyn lihapadaksi”.
”Syksyllä kesälammas päätyy pataan tai pakastimeen, joka on lampurin mukaan liian monelta unohtunut totuus. Söpö karitsa on tarkoitettu kasvamaan ihmisen ravinnoksi”, artikkeli jatkaa.

Miten niin on tarkoitus? Kuka on tarkoittanut? Kuka on antanut sen tehtävän? Miksi?

Kukaan muu ei sitä tarkoitusta ole antanut kuin ihminen. Mikäli ihminen olisi keksinyt lampaan olevan lemmikki, sitä ei tapettaisi sen takia, että ihmiset haluavat syödä sen lihaksia.

Eläinsuojelulainsäädäntökin asettaa jopa saman lajiset eläimet eri asemaan sen mukaan, mihin ne syntyvät. Mikäli kettu syntyy eläintarhaan, sillä on oltava tilaa 600 m². Mikäli turkistarhalle, riittää 0,8 m². Jos kettu syntyy luonnossa, sen saa pyydystää julmasti jalkanarulla, mutta sitä ei saa vangita pidemmäksi aikaa. Ketun luonnollinen reviiri on noin 20 km².

Eläimen tarpeet ovat samanlaiset riippumatta siitä, mihin se syntyy. Sika tarvitsee mutakylpypaikan riippumatta siitä elääkö se tuotantolaitoksessa vai turvakodissa. Kun sian päästää tehotuotantolaitoksesta vaikka metsään, se osaa rakentaa itselleen lämpimän pesän. Kun kanan päästää häkistä pois, se osaa munia suojaisaan paikkaan ja se alkaa kylpeä hiekassa, kuten tässä videossakin näkyy. Tuotantolaitoksissa niillä ei vain ole näihin oleellisiin asioihin useimmiten mahdollisuutta.

Mikä oikeus ihmisellä on osoittaa jokaisen eläimen elämän tarkoitus?

Toisessa Ylen uutisissa lampaiden elämä on mitätöity jo kohdussa: jopa vielä sikiöasteella olevia karitsoita kutsutaan pääsiäispaisteiksi. Kolmannessa Ylen uutisessa maitotilallinen kertoo lehmän olevan ”toimiva”, joten se saattaa yltää maitomäärässä vielä 150 000 kiloon.

Samaisessa eilisessä keskustelutilaisuudessa eräs tilallinen sanoi, ettei häntä ole kasvatettu siihen, että eläimiä pidettäisiin koneena. Ei ole opetettu, että tuossa on tuo tuotantolaitos ja siellä on koneita.

Vaikka ei olisi erikseen opetettu, että eläimet ovat koneita, kielenkäyttö ja asenteet kertovat paljon. Kuten sen, että eläimiä kutsutaan paisteiksi ja niille läntätään otsaan heti niiden elämän tarkoitus, joka on olla pelkästään ihmisen hyödyke. Minä näen lammasta katsellessani tuntevan eläimen, jonka elämän tarkoitusta minulla ei ole oikeutta määrittää. Joku muu näkee saman lampaan nähdessään paistin. Siinä on aika iso ero, pitääkö eläintä arvokkaana sen itsensä vuoksi vai sen ominaisuuden, kuinka paljon lihaksia/munia/maitoa se tuottaa.

Advertisements